[Eaf-informo] Kolumni: Monimutkaistuvan mobiilin taakka

[Juha Metsäkallas]

Tämä viesti sisältää vain pohdintoja, joten voit suosiolla painaa 
poistopainiketta vaikka heti.


Saluton!


Tahdoimmepa tai emme henki on päässyt ulos pullosta – oikeastaan jo 
kauan sitten. Jostain luin vuosia sitten, että keskiajalla ihminen sai 
tietoa koko elämänsa aikana yhtä paljon kuin oli yhdessä paksussa 
Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa (tämä siis ennen HS:n 
formaattiuudistusta). Teollinen vallankumous kiihdytti paitsi tavaroiden 
tuotantoa myös antoi alkusysäyksen tiedon kasvamisen kiihtymiselle. 
Viime vuosisadan lopulla tietoa oli jo niin paljon, ettei yksittäinen 
ihminen mitenkään pystynyt edes tietämään mistä kaikesta tietoa on, siis 
kokonaisia tiedon- ja elämänaloja jäi jo pimentoon.

SAK:n jäsenmikrot toivat tietokoneet moneen suomalaiseen kotiin. 
Ensimmäinen kampanja toi yli 12 000 tietokonetta koteihin aivan viime 
vuosisadan lopussa. Koneiden myötä internetin käyttö lähti kasvamaan: 
täytyihän koneita käyttää johonkin. Internetin käyttö räjähti aivan 
nolkytluvun lopulla ja seuraavan vuosikymmen alussa, kun markkinoille 
tulivat ensimmäinen Applen Iphone ja sen vanavenessä Android-puhelimet. 
Jo parisen vuotta sitten internettiä käytettiin enemmän puhelimilla ja 
tableteilla kuin tietokoneilla.

Erilaisten yhteiskunnan palvelujen siirtäminen internettiin on monin 
tavoin perusteltua. Sähköisten palvelujen ylläpito maksaa vähemmän kuin 
virkailijoiden pito toimistojen vastaanottotiskeillä. Sähköiset palvelut 
voidaan pitää aina auki – virkailijoita kun ei voi pitää kellon ympäri 
töissä. Valitettavasti valtion ja kuntien tietohallinto toimii usein 
väärin. Säästöjä haetaan jo järjestelmien rakennusvaiheessa sen sijaan, 
että ymmärrettäisiin, että hyvin toimiva järjestelmä, palvelu tuottaa 
säästöt muualla. Kokonaistaloudellinen ajettelu puuttuu. Käytön 
hankaluus siirtyy usein piilokuluksi: työn tuottavuus putoaa, 
työntekijät opettelevat käyttöä omalla ajallaan jne.

Siinä missä yhteiskunnan järjestelmiä on pakko käyttää, ei kaupallisten 
tahojen huonoista järjestelmistä tarvitse kärsiä. Jos jokin tökkii, 
vaihda toiseen. Kaikille on nykyään vaihtoehtoja. Äänestä lompakollasi.

Huonoja järjestelmiä siis on, mutta on käyttäjissäkin vikaa tai sanotaan 
laiskuutta. Ei kaikkien tarvitse tietää sanotaan vaikka 
moottoriurheilusta (jota en itse tosin pidä ympäristösyistä urheiluna 
lainkaan, pikemminkin minusta kaikenmaailman kilpa-autoilijat ovat 
ympäristörikollisia), mutta koska autot ovat keskeinen osa 
elämäntapaamme, jonkinlainen perusymmärrys autoista kuuluu 
yleissivistykseen. Kännykät ja internet ovat samalla tavoin keskeisiä 
osia elämäntapaamme, joten täytyy voida olettaa, että jonkinlainen 
perusymmärrys näistä kuuluu yleissivistykseen. On henkistä laiskuutta, 
jos ei tuollaista perustasoa hanki. Varsinkin kun tämä maa on täynnä 
erilaisia kansansivistyksen opinahjoja. On kansalais-, kansan- ja 
työväenopistoja, on herra ties mitä seurakuntien kerhoja 
kaikenikäisille. Miksi ei siis käydä jossain "Android tutuksi 
senioreille", "Internet ikäihmisille" ja muilla kursseilla? Ajatelkaa, 
minkä vaikutuksen voisitte tehdä, kun seuraavan kerran törmäätte 
huonosti toimivaan järjestelmään ja voitte antaa perustellun 
asiakaspalautteen.

Ilman lompakolla äänestämistä, palautteen antamista vastuussa oleville 
on kuin pitäsi kättä nyrkissä taskussa: parannuksia ei tapahdu.


Juha


-------------- seuraava osa --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://esperanto.fi/pipermail/eaf-informo_esperanto.fi/attachments/20210110/8140642b/attachment.html>